Yksinäisyys työpaikalla. Vaiettu salaisuus Suomessa.

Annetaan hetki ajatukselle, erääseen valitettavaan työelämän teemaan – yksinäisyyteen. Onko yksinäisyys työpaikalla osin vaiettu salaisuus?

Yhdessä tekemiseen ja yhteiseen tarinaan kannattaa panostaa työpaikalla, sillä siitä hyötyvät kaikki. Taustalla vaikuttaa vielä myös korona-aika, jolloin kohtaamista piti välttää, ja siksi joillekin sosiaalisuus voi vieläkin tuntua epämukavalta.

Työelämän yksinäisyyttä on tutkittu Suomessa ja maailmanlaajuisesti vähän, mutta viimeaikaiset korona-ajan jälkeiset muutokset työyhteisöissä ovat nostaneet sitä enemmän keskiöön.

• alle 30-vuotiaat ovat erityisen alttiita yksinäisyydelle työyhteisössään
• 32 % naisista tuntee yksinäisyyttä työyhteisössään
• 27% miehistä tuntee yksinäisyyttä työyhteisössään

HelsinkiMissio: Työelämän yksinäisyys 2022 -barometri

Pitkittyneen yksinäisyyden vaikutukset terveyteen ovat huolestuttavia, liittyen mm. mielenterveyden ongelmiin ja sydän- ja verisuonitauteihin. Yksinäisyyden paradoksi ilmenee tarpeessa yhteyteen samalla kun käyttäytyminen voi olla varauksellista.

Työyhteisöissä sosiaalinen ulossulkeminen voi ilmetä monin tavoin, kuten jättämällä työkaveri kutsumatta lounaalle tai kahville, laiminlyömällä hänen huomioimisensa yleisesti tai sivuuttamalla hänen mielipiteensä palavereissa järjestelmällisesti. Lisäksi ulossulkeminen voi näkyä myös työtehtävissä ja projekteissa syrjimisenä.

Työelämä kaipaakin avointa keskustelua ja toimia yksinäisyyden vähentämiseksi, jotta työyhteisöt voivat olla turvallinen tuki niille, jotka kokevat yksinäisyyttä työssä, työtehtävissä tai työn ulkopuolella.

Työterveyslaitoksen mukaan työpaikkakiusaaminen sisältää myös sosiaalisen eristämisen muodon. Ostrakismi, työpaikkakiusaamisen häpeällinen käytäntö, on vielä tutkimuksen lapsenkengissä, vaikka sen vaikutukset voivat olla psykologisesti tuhoisampia kuin perinteisen kiusaamisen.

Työpaikan hyvinvoinnin ylläpitäminen on yhteinen vastuu, mutta viime kädessä johto kantaa vastuun varmistaa, että kulttuuri ja käytännöt eivät tue tällaista haitallista käytöstä.

Uransa alussa oleville aikuisille työyhteisöön integroituminen ja hyväksytyksi tuleminen ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä ammatilliselle itsetunnolle. Nuorten aikuisten työuupumus ja mielenterveyssyistä johtuvat sairaslomat ovat nousseet huolestuttavasti.

Työterveyslaitos korostaa työuupumiselta suojaavina tekijöinä työyhteisön tarjoamaa tukea sekä luottamuksellista ja arvostavaa työkulttuuria. Johdon kannalta on kriittisen tärkeää investoida nuorten työntekijöiden hyvinvointiin. Tämä voi tapahtua esimerkiksi mentoroinnin, selkeän palautekulttuurin ja osallistavan päätöksenteon avulla.

Työyhteisön jäsenten keskinäinen tuki, avoimuus ja kannustus ovat avaintekijöitä, jotka luovat vahvan perustan nuorten aikuisten menestykselle ja hyvinvoinnille työelämässä.

Yksinäisyyden tunnistaminen työyhteisössä voi olla haasteellista, mutta on tärkeää kehittää herkkyyttä ja ymmärrystä.

Muutama vinkki tunnistamiseen:

• Aktiivinen kuuntelu, kaikki: Ole tarkkaavainen työtovereidesi puheissa ja tunnista, jos joku vihjaa yksinäisyyden tunteistaan
• Muutosten huomaaminen, kaikki: Seuraa muutoksia käyttäytymisessä, kuten vetäytymistä tai sosiaalisten tilanteiden välttelyä, jotka voivat viitata yksinäisyyteen
• Työyhteisön ilmapiiri, kaikki: Arvioi työyhteisön ilmapiiriä ja huomioi, onko se avoin ja kannustava vai onko siinä piirteitä, jotka voivat aiheuttaa yksinäisyyttä

• Yksilöhaastattelut, henkilöstöjohto: Tee yksilöhaastatteluja ja keskustele avoimesti työntekijöiden kanssa heidän tuntemuksistaan ja tarpeistaan
• Tarkkaile ryhmädynamiikkaa, henkilöstöjohto: Seuraa ryhmädynamiikkaa kokouksissa ja työtilanteissa. Jos huomaat jonkun jäävän syrjään, se voi olla merkki yksinäisyydestä

Työyhteisön jäsenten välinen tuki ja avoin kommunikaatio voivat auttaa tunnistamaan ja lieventämään yksinäisyyttä työpaikoilla. Johdon rooli on keskeinen varmistettaessa, että työympäristö on turvallinen ja tukee yksilöiden hyvinvointia.

Työn imu on ilmiö, joka kuvaa positiivista ja intensiivistä työkokemusta, jossa työntekijä kokee tehtävänsä innostavaksi ja merkitykselliseksi. Se synnyttää voimakasta sitoutumista työhön ja luo työntekijälle myönteisen asenteen.

Työn imua kokevat yleensä ne, jotka kokevat työnsä tärkeäksi osaksi omaa identiteettiään ja arvomaailmaansa.

Yksi työn imun vaikutus on sen positiivinen vaikutus työyhteisöön. Työyhteisö, joka tukee työn imua kokevia työntekijöitä, luo innostavan ilmapiirin. Yhteisöllisyys tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa sosiaalisia suhteita työtovereiden kanssa. Työntekijät voivat kokea olevansa osa tiivistä yhteisöä, mikä puolestaan vähentää yksinäisyyden tunnetta työpaikalla.

Yksinäisyyden torjunta työpaikoilla edellyttää ensisijaista huomiota yksinäisyyden tunnistamiseen. Tähän voidaan päästä avoimen vuorovaikutuksen, henkilökohtaisten keskustelujen ja vahvempien työntekijöiden tukiverkostojen avulla.

Toiseksi, työn imun ja yhteisöllisyyden vahvistaminen muodostaa perustan yksinäisyyden vähentämiselle työpaikalla. Työympäristön tulisi innostaa työntekijöitä kokemaan työnsä merkitykselliseksi ja luoda aktiivisia yhteyksiä työtovereiden välillä.

Positiivisen vuorovaikutuksen korostaminen on avainasemassa myönteisen ilmapiirin luomisessa. Palautekulttuurin selkeys, avoin kommunikaatio ja osallistuminen tiimityöhön ovat keskeisiä tekijöitä yksilöiden välisen suhteen vahvistamisessa.

Tukipalveluiden monipuolisuus, kuten mentorointi, työnohjaus ja psykologinen tuki, tarjoavat tärkeän tuen työntekijöille. On välttämätöntä varmistaa, että työntekijät kokevat olevansa osa tukevaa ja ymmärtävää työyhteisöä.

Henkilöstön koulutus yksinäisyyden merkityksestä ja avun tarjoamisesta luo herkemmän ja empaattisemman ilmapiirin. Koulutus auttaa työyhteisöä ymmärtämään, kuinka yksinäisyyden voi tunnistaa ja miten siihen voidaan tehokkaasti puuttua.

Lähteet:

• Työterveyslaitos, työpaikkakiusaaminen
• Työterveyslaitos, työuupumus
• HelsinkiMissio: Työelämän yksinäisyys 2022 -barometri
• The Entrepreneur