Mitä Ukrainan tilanne on opettanut ensiaputoiminnalle

Ukrainan ja Venäjän välinen sota on ollut traaginen ja tuhoisa tapahtuma, joka on aiheuttanut paljon kärsimystä, kuolemaa ja pakolaisuutta. Ensiapu toiminta on kriittisen tärkeää sota- ja poikkeusolosuhteissa, mutta mitä uutta ja vahvistavaa tietoa tämä humanitaarinen kriisitilanne on antanut sellaista mitä voimme käyttää ensiavun kehittämisessä normaaliolosuhteissa sekä miten sitä voisimme soveltaa Suomen olosuhteisiin jo nyt.

Kukaan ei voi hyväksyä tällaista väkivaltaa ja epäoikeudenmukaisuutta mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu. Kuitenkin sodan keskellä on myös syntynyt uusia mahdollisuuksia oppia ja kehittää ensiaputoimintaa.

Todettakoon, että tällaiset konfliktit eivät saisi toistua enää koskaan!

Ajatuksemme tätä artikkelia kohtaan heräsi heräsi BBC:n artikkelista ”The mental health first aiders fighting back in Ukraine” (julkaistu 24.02.2023). Erityisen tärkeänä pidämme mentaalisen ensiavun merkitystä, jota tulisi opettaa jo perusensiavun kursseilla, ainakin sen perusteet. Jo maallikko voi antaa mentaalista tukea ja -ensiapua autettavalle varsin yksinkertaisin metodein! Tässä artikkelissa lisäksi kaksi muuta tärkeää havaintoa, joita on menestyksekkäästi sovellettu Ukrainassa, ja voidaan soveltaa päivittäisessä ensiaputoiminnassa, osin jo myös sovelletaan.

1. Mielenterveyden tuki
Ensiapuun liittyvä mielenterveyden tuki on yksi keskeisistä tarpeista sodan uhreille ja selviytyjille. Mielenterveyden ensiapu voi auttaa vähentämään pitkäaikaisia psykologisia seurauksia, kuten posttraumaattista stressihäiriötä (PTSD), ahdistusta ja masennusta. Mielenterveyden ensiapuun kuuluu muun muassa kuunteleminen, lohduttaminen, turvallisuuden takaaminen ja ohjaaminen ammattiapuun tarvittaessa.

2. Teknologioiden hyödyntäminen; dronet ja tekoäly
Ensiapuun liittyvä teknologian hyödyntäminen voi parantaa loukkaantuneiden ihmisten paikantamista, hoitoa ja pelastamista vaikeapääsyisillä alueilla. Esimerkiksi dronet voivat kuljettaa ensiaputarvikkeita tai välittää kuvaa ja ääntä loukkaantuneesta henkilöstä hätäkeskukseen tai lääkärille. Tekoäly voi myös analysoida loukkaantuneen henkilön oireita ja ehdottaa sopivaa hoitoa tai lähetystä.

3. Humanitaarisen avun lokalisaatio
Ensiapuun liittyvä humanitaarisen avun lokalisaatio tarkoittaa sitä, että paikalliset humanitaariset toimijat saavat enemmän tukea ja rahoitusta ensiaputoimintaansa. Paikalliset toimijat ovat usein nopeampia ja tehokkaampia kuin perinteiset avustusjärjestöt, koska he tuntevat paremmin alueen tarpeet, kulttuurit ja kielen. Lokalisaatio voi myös lisätä avun vastaanottajien osallistumista ja omistajuutta ensiapuprosessissa.

Mielenterveyden tuki on tärkeä osa ensiapua, sillä se auttaa vähentämään traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) ja muiden mielenterveysongelmien riskiä ja vakavuutta. PTSD on tila, jossa henkilö kokee uudelleen ahdistavia muistoja traumaattisesta tapahtumasta, kuten onnettomuudesta, väkivallasta tai sodasta ja aiheuttaa monia oireita, kuten pelkoa, ahdistusta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja masennusta.

Mielenterveyden tuki ensiavussa perustuu psykologisen ensiavun periaatteisiin. Psykologinen ensiapu on inhimillistä, tukevaa ja käytännöllistä apua vakavista kriisitapahtumista kärsiville ihmisille ja tavoitteena on auttaa ihmisiä selviytymään akuutista stressistä ja suojaamaan heidän pitkäaikaista hyvinvointiaan.

Se ei aina tarkoita ammatillista terapiaa, vaan ystävällistä, myötätuntoista läsnäoloa ja kuuntelua, jota annetaan jo tapahtumatilanteessa. Onnettomuustilanteessa ensiapua antava maallikkokin kykenee antamaan mielenterveydellistä tukea!

Psykologinen ensiapu koostuu viidestä keskeisestä toiminnasta:

1. Turvallisuuden luominen: autetaan ihmistä tuntemaan olonsa turvalliseksi fyysisesti ja emotionaalisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä pois vaarallisesta tilanteesta, tarjoamista suojaa tai lämpöä, tai rauhoittelemista lempeällä äänellä.

2. Yhteyden luominen: osoitetaan kiinnostusta ja huolenpitoa ihmistä kohtaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi esittäytymistä nimellä, kysymistä ihmisen nimeä ja tilannetta, tai pitämistä kädestä kiinni.

3. Vahvistaminen: rohkaistaan ihmistä tunnistamaan omat vahvuutensa ja selviytymiskeinonsa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kehumista ihmisen rohkeudesta tai kyvykkyydestä, tai muistuttamista ihmisen aiemmista selviytymiskokemuksista.

4. Toivon luominen: autetaan ihmistä näkemään positiivisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi jakamista realistisia ja uskottavia toiveita tai odotuksia, tai tarjoamista konkreettisia vaihtoehtoja tai ratkaisuja.

5. Ohjaaminen: autetaan ihmistä löytämään lisää tukea ja apua tarvittaessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi neuvomista ihmistä ottamaan yhteyttä läheisiinsä, yhteisöönsä tai ammattilaisiin, tai antamista yhteystietoja tai resursseja. Psykologinen ensiapu voidaan antaa kenelle tahansa, joka on kokenut traumaattisen tapahtuman tai on sen keskellä. Se voidaan antaa missä tahansa vaiheessa kriisiä: ennen, sen aikana tai sen jälkeen. Se voidaan antaa myös itselle: itsemyötätunto ja itsehoito ovat tärkeitä osia mielenterveyden tuesta.

- - - - -

Psykologinen ensiapu ei ole ainoa tapa tukea mielenterveyttä ensiavussa. Joskus ihmistä voidaan auttaa myös lääkkeillä, kuten masennuslääkkeillä tai rauhoittavilla aineilla, jos hänellä on vakavia oireita, kuten itsetuhoisuutta tai psykoosia. Lääkitystä tulisi kuitenkin käyttää vain lääkärin ohjeiden mukaan ja yhdessä psykologisen tuen kanssa.

Mielenterveyden tuki ensiavussa on tärkeää, sillä se voi auttaa ihmisiä toipumaan traumaattisista kokemuksista ja välttämään pitkäaikaisia mielenterveysongelmia.

Se on myös osa inhimillistä vastuuta ja solidaarisuutta: meidän tulisi olla valmiita auttamaan toisiamme vaikeina aikoina.

Tulisiko tähän panostaa enemmän jo aivan perusensiavun kouluttamisessa? Mielestämme kyllä.

Teknologia on yhä tärkeämpi osa ensiapua, sillä se voi auttaa pelastamaan ihmishenkiä ja parantamaan hoidon laatua. Erityisesti dronet ja tekoäly ovat kaksi teknologiaa, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia ensiaputoiminnalle.

Dronet voivat kuljettaa ensiaputarvikkeita, kuten defibrillaattoreita, lääkkeitä tai veripusseja, vaikeapääsyisille alueille, joissa ambulanssit tai helikopterit eivät pääse. Dronet voivat myös välittää kuvaa ja ääntä loukkaantuneesta henkilöstä hätäkeskukseen tai lääkärille, joka voi antaa ohjeita ensiapua antavalle henkilölle.

Esimerkiksi TU Delftin yliopisto Hollannissa on kehittänyt ambulanssidronen, joka voi saapua onnettomuuspaikalle kolme minuuttia hätäpuhelun jälkeen ja toimittaa defibrillaattorin sydänkohtauksen saaneelle henkilölle.

Miten tekoälyä sitten voidaan käytettävän? Tekoäly voi esimerkiksi analysoida loukkaantuneen henkilön oireita ja ehdottaa sopivaa hoitoa tai lähetystä. Tekoäly voi myös tunnistaa hätätilanteita äänestä, kielestä tai kuvasta, ja hälyttää automaattisesti apua. Corti-niminen tekoälyohjelma kuuntelee hätäpuheluita ja tunnistaa sydänkohtauksen merkit puheesta ja äänensävystä. Se antaa myös neuvoja hätäkeskuksen työntekijälle ja ensiapua antavalle henkilölle.

Suomessa dronet ja tekoäly ovat vielä harvinaisia ensiavussa, mutta niiden käyttöön on kiinnostusta ja potentiaalia. Helsingissä esiteltiin vuonna 2023 ihmiskuljetukseen suunniteltua dronea, joka voisi kuljettaa potilaita sairaalaan tai lääkintähelikopterin luo. Drone voisi olla hyödyllinen esimerkiksi syrjäseudulla, saaristossa, mutta myös ruuhkaisilla alueilla

Teköälyn käyttämistä terveydenhuollossa ja ensiavussa kehitetään myös Suomessa. HUS, CGI ja Planmeca ovat kehittämässä uudenlaista tekoälyratkaisua, joka tunnistaisi yleisimmät ei-traumaattiset aivoverenvuodot.

Dronet ja tekoäly ovat siis kaksi teknologiaa, jotka voivat tehdä ensiavusta nopeampaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa. Ne voivat myös tukea ensiapua antavia ihmisiä kommunikaatiossa, diagnoosissa ja hoidossa.

Teknologia ei kuitenkaan korvaa ihmisen empatiaa, myötätuntoa ja vastuuta: meidän tulisi aina olla valmiita auttamaan toisiamme hätätilanteissa.

Humanitaarisen avun lokalisaatio eli paikallisuus tarkoittaa sitä, että paikalliset humanitaariset toimijat saavat enemmän tukea ja rahoitusta ensiaputoimintaansa. Tämä on korostunut vaikeissa olosuhteissa Ukrainassa, jonne on syntynyt paljon pienempiä ja paikallisia avustusorganisaatioita, jotka tekevät mm. ensiaputoimintaa.

Paikalliset toimijat ovat usein nopeampia ja tehokkaampia kuin perinteiset avustusjärjestöt, koska he tuntevat paremmin alueen tarpeet, kulttuurit ja kielen. Lokalisaatio voi myös lisätä avun vastaanottajien osallistumista ja omistajuutta ensiapuprosessissa. Lokalisaatioon perustuvaa avun tehokkuutta voidaan parantaa myös kansallisella tasolla, avun lokalisoinnin tehostaminen ei siis yksistään ole kansainvälinen asia.

Humanitaarisen avun lokalisaatio oli yksi keskeisistä teemoista World Humanitarian Summitissa Istanbulissa toukokuussa 2023 ja tavoitteena oli vahvistaa globaalia sitoutumista humanitaarisuuteen ja aloittaa konkreettisia toimia humanitaarisen järjestelmän parantamiseksi.

Huippukokouksessa syntyi useita aloitteita ja sitoumuksia, kuten Grand Bargain, joka on sopimus humanitaarisen rahoituksen tehostamisesta ja lokalisaatiosta.

Esimerkiksi pitkien etäisyyksien syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla, esimerkiksi Lapissa paikallinen tietämys ja apu hätätilanteissa vapaaehtoisjärjestöjen ja kansalaisavun kautta on tervetullutta.

Lokalisaation periaatetta voitaisiin soveltaa ja käyttää Suomen sisällä, kansallisella tasolla, esimerkiksi seuraavasti:

Rahoituksen lisääminen ja monipuolistaminen:
voisimme osoittaa enemmän rahoitusta paikallisille humanitaarisille toimijoille, kuten vapaaehtoisjärjestöille, jotka antavat ensiapua erilaisissa kriiseissä ja onnettomuuksissa. Rahoituksen tulisi olla joustavaa ja pitkäaikaista, jotta paikallisilla toimijoilla olisi riittävästi resursseja ja valmiuksia toimia.

Kumppanuuksien parantaminen:
voisimme tukea paikallisten ja kansallisten toimijoiden välisiä kumppanuuksia, jotka perustuvat luottamukseen, yhteistyöhön ja oppimiseen. Edistää paikallisten toimijoiden osallistumista erilaisiin foorumeihin, verkostoihin ja aloitteisiin, joissa humanitaarista työtä koordinoidaan ja kehitetään. Esimerkiksi Vapepa (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu) on verkosto, joka yhdistää eri järjestöjä, vapaaehtoisia ja viranomaisia ensiaputoiminnassa.

Kapasiteetin vahvistaminen:
voisimme tukea paikallisten toimijoiden kapasiteettia niin, että he voivat parantaa omaa toimintaansa ja vastata omiin tarpeisiinsa. Kapasiteetin vahvistamisen tulisi olla kysyntälähtöistä, monipuolista, osallistavaa ja pitkäjänteistä, eikä vain ulkopuolelta annettua ohjeistusta.

Humanitaarisen avun lokalisaatio on tärkeää, sillä se voi tehdä ensiavusta tehokkaampaa, oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää. Se voi myös lisätä avunsaajien luottamusta, arvostusta ja vaikutusvaltaa.

Olemme Ukrainan tilanteen myötä saaneet vahvistusta, että mielenterveyden tuki on tärkeä osa ensiapua, sillä se auttaa ihmisiä toipumaan traumaattisista kokemuksista ja välttämään pitkäaikaisia mielenterveysongelmia.

Olemme myös oppineet, että teknologian hyödyntäminen, kuten dronet ja tekoäly, voivat parantaa ensiavun nopeutta, tehokkuutta ja turvallisuutta. Lisäksi olemme oppineet, että humanitaarisen avun lokalisaatio voi tehdä ensiavusta oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää, sillä se antaa enemmän tukea ja valtaa paikallisille toimijoille.

Nämä oppimamme asiat eivät ole vain hyödyllisiä sodan ja kriisien aikana, vaan myös normaaliolosuhteissa. Voimme soveltaa näitä periaatteita ja käytäntöjä myös Suomessa, kansallisella tasolla. Voimme lisätä rahoitusta ja kumppanuuksia paikallisille humanitaarisille toimijoille, kuten vapaaehtoisjärjestöille. Voimme hyödyntää teknologiaa ensiaputoiminnassa, kuten dronet ja tekoäly. Voimme vahvistaa paikallisten toimijoiden kapasiteettia ja osallisuutta ensiapuprosessissa.

Näin voimme tehdä ensiavusta entistä parempaa ja inhimillisempää. Voimme auttaa ihmisiä selviytymään vaikeista tilanteista ja suojelemaan heidän hyvinvointiaan. Voimme myös osoittaa solidaarisuutta ja vastuuta niitä kohtaan, jotka kärsivät sodasta ja väkivallasta muualla maailmassa. Kukaan ei voi hyväksyä tällaista väkivaltaa ja epäoikeudenmukaisuutta mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu. Kuitenkin sodan keskellä on myös syntynyt uusia mahdollisuuksia oppia ja kehittää ensiaputoimintaa.

Toivomme, että emme koskaan joudu kokemaan tällaista humanitaarista kriisiä uudelleen!